Hunaja Works

Miten henkilöstövuokraus vaikuttaa työntekijän oikeuksiin?

Henkilöstövuokraus on työnteon muoto, jossa työntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, mutta tekee työtä käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokratyöntekijöiden oikeudet ovat pääosin samat kuin muilla työntekijöillä, mutta työsuhteen kolmikantainen luonne tuo mukanaan erityispiirteitä. Työsopimuslaki ja työehtosopimusten määräykset suojaavat vuokratyöntekijöitä, mutta vastuiden jakautuminen työnantajan ja käyttäjäyrityksen välillä voi aiheuttaa epäselvyyksiä oikeuksien toteutumisessa.

Mitä oikeuksia vuokratyöntekijällä on verrattuna vakituisiin työntekijöihin?

Vuokratyöntekijällä on lähtökohtaisesti samat perusoikeudet kuin vakituisillakin työntekijöillä. Työsopimuslain mukaan vuokratyöntekijöihin on sovellettava vähintään samoja työehtoja kuin käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihin. Tämä yhdenvertaisuusperiaate koskee erityisesti työaikaa, palkkaa ja muita työsuhteen keskeisiä ehtoja.

Merkittävin ero liittyy työsuhteen rakenteeseen: vuokratyöntekijän työnantaja on henkilöstöpalveluyritys, vaikka työtä tehdään käyttäjäyrityksessä. Tämä tarkoittaa, että työsopimus solmitaan henkilöstöpalveluyrityksen kanssa, joka vastaa palkanmaksusta ja työnantajan lakisääteisistä velvoitteista.

Vuokratyöntekijöitä suojaavat samat työehtosopimukset kuin muitakin työntekijöitä. Ensisijaisesti sovelletaan henkilöstöpalveluyritystä sitovaa työehtosopimusta. Jos tällaista ei ole, sovelletaan käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Tämä takaa, että vuokratyöntekijöitä ei voida asettaa huonompaan asemaan työehtojen osalta.

Yksi merkittävä ero liittyy työsuhteen pysyvyyteen. Vakituisilla työntekijöillä on usein toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, kun taas vuokratyösuhde on useimmiten määräaikainen ja sidottu käyttäjäyrityksen tarpeeseen. Määräaikaisuudelle tulee kuitenkin olla työsopimuslain mukainen perusteltu syy, kuten sijaisuus tai työn kausiluonteisuus.

Vuokratyöntekijöillä on myös oikeus käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamiin palveluihin ja järjestelyihin samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen omilla työntekijöillä, ellei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä. Tämä koskee esimerkiksi ruokapalveluita ja kuljetusjärjestelyjä.

Miten vuokratyösuhteessa määräytyy palkka ja työehdot?

Vuokratyöntekijän palkka määräytyy ensisijaisesti henkilöstöpalveluyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos tällaista työehtosopimusta ei ole, noudatetaan käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Tämä takaa, että vuokratyöntekijä saa vähintään saman tasoista palkkaa kuin vastaavaa työtä tekevät käyttäjäyrityksen omat työntekijät.

Keskeinen periaate on samapalkkaisuus – vuokratyöntekijälle tulee maksaa samasta työstä sama palkka kuin käyttäjäyrityksen omalle työntekijälle. Tämä koskee peruspalkan lisäksi myös erilaisia lisiä, kuten ilta- ja viikonloppulisiä sekä olosuhdelisiä.

Työehtojen osalta vuokratyösuhteessa sovelletaan työlainsäädännön määräyksiä sekä työehtosopimuksen ehtoja. Näihin kuuluvat muun muassa:

  • Työaika ja sen järjestäminen
  • Ylityökorvaukset ja muut työaikalisät
  • Vuosilomat ja lomakorvaukset
  • Sairausajan palkka
  • Työturvallisuus ja työterveyshuolto

Alakohtaiset erot voivat olla merkittäviä, sillä eri alojen työehtosopimuksissa on huomattavia eroja esimerkiksi palkkauksessa ja työaikajärjestelyissä. Esimerkiksi teollisuuden, rakennusalan ja palvelualojen työehtosopimukset sisältävät erilaisia määräyksiä, jotka vaikuttavat suoraan vuokratyöntekijän työehtoihin.

Käyttäjäyrityksellä on velvollisuus toimittaa henkilöstöpalveluyritykselle riittävät tiedot, jotta tämä voi noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä ja maksaa oikean suuruista palkkaa. Tämä koskee erityisesti tietoja työtehtävistä, vaativuustasosta ja käyttäjäyrityksessä sovellettavista palkkausperusteista.

On tärkeää, että vuokratyöntekijä saa jo työsopimusta tehdessään selkeät tiedot sovellettavasta työehtosopimuksesta, palkasta ja muista keskeisistä työehdoista. Epäselvissä tilanteissa työntekijä voi pyytää selvitystä sekä henkilöstöpalveluyritykseltä että käyttäjäyritykseltä.

Kenellä on vastuu vuokratyöntekijän työturvallisuudesta?

Vuokratyöntekijän työturvallisuudesta vastaavat sekä henkilöstöpalveluyritys että käyttäjäyritys, mutta vastuut jakautuvat eri tavoin. Käyttäjäyritys vastaa pääasiallisesti työturvallisuudesta työpaikalla, koska työ tehdään sen johdon ja valvonnan alaisena. Henkilöstöpalveluyritys puolestaan vastaa yleisestä työsuojelusta ja työterveyshuollon järjestämisestä.

Käyttäjäyrityksen keskeisiin vastuisiin kuuluvat:

  • Työpaikan olosuhteiden turvallisuus ja terveellisyys
  • Koneiden ja laitteiden turvallisuus
  • Työhön perehdyttäminen ja opastus
  • Työsuojeluohjeiden antaminen ja valvonta
  • Työaikajärjestelyt ja tauotus
  • Henkilönsuojainten saatavuus ja käytön valvonta

Henkilöstöpalveluyrityksen vastuulla on varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus kyseiseen työhön. Tämä tarkoittaa, että henkilöstöpalveluyrityksen tulee selvittää käyttäjäyrityksen työolosuhteet ja työn vaatimukset ennen työntekijän lähettämistä työhön.

Perehdytys on erityisen tärkeässä roolissa vuokratyössä. Käyttäjäyrityksen on huolehdittava, että vuokratyöntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työsuojelutoimenpiteisiin. Tähän kuuluu myös tiedottaminen työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden edellyttämistä työsuojelutoimenpiteistä.

Työterveyshuollon järjestäminen on henkilöstöpalveluyrityksen lakisääteinen velvollisuus. Tämä sisältää ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja usein myös sairaanhoidon palvelut. Käyttäjäyrityksen tulee kuitenkin ilmoittaa vuokratyöntekijän työskentelystä omalle työterveyshuollolleen, jotta työpaikan olosuhteet voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti.

Työtapaturman sattuessa ilmoitus tehdään sekä henkilöstöpalveluyritykselle että käyttäjäyritykselle. Vakuutusturva tulee henkilöstöpalveluyrityksen kautta, mutta käyttäjäyritys on velvollinen osallistumaan tapaturman tutkintaan ja ehkäisevien toimenpiteiden suunnitteluun.

Miten lomaoikeudet ja sairausajan palkka kertyvät vuokratyössä?

Vuokratyöntekijälle kertyy vuosilomaa samoin perustein kuin muillekin työntekijöille. Vuosilomalain mukaan lomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestosta riippuen. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kuukautta, jona työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää tai vaihtoehtoisesti 35 tuntia.

Lyhyissä vuokratyösuhteissa lomakorvaus on usein käytännöllisempi vaihtoehto kuin lomapäivien pitäminen. Lomakorvaus on 9 % tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta työsuhteen kestosta riippuen. Lomakorvaus maksetaan yleensä työsuhteen päättyessä tai erillisenä lomakorvauksena jokaisen palkanmaksun yhteydessä.

Sairausajan palkanmaksu määräytyy työsopimuslain ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä, jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden. Alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijällä on oikeus 50 prosenttiin palkastaan.

Työehtosopimuksissa on usein työsopimuslakia paremmat ehdot sairausajan palkan maksamisesta. Maksun kesto riippuu yleensä työsuhteen kestosta – mitä pidempään työsuhde on jatkunut, sitä pidemmältä ajalta sairausajan palkkaa maksetaan.

Keikkaluonteisessa vuokratyössä sairausajan palkanmaksu voi olla monimutkaisempaa. Jos työntekijälle on sovittu tietyt työvuorot, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan näiltä vuoroilta sairastuessaan. Jos taas kyseessä on tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä, sairausajan palkkaoikeus koskee vain jo sovittuja työvuoroja.

Muiden työsuhde-etujen osalta vuokratyöntekijöillä on samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä. Nämä voivat sisältää esimerkiksi:

  • Työajan lyhennysvapaita (pekkaspäiviä) työehtosopimuksen mukaisesti
  • Arkipyhäkorvauksia
  • Perhevapaisiin liittyviä etuuksia
  • Työehtosopimuksen mukaisia muita etuuksia

Voiko vuokratyöntekijä siirtyä käyttäjäyrityksen työntekijäksi?

Kyllä, vuokratyöntekijä voi siirtyä käyttäjäyrityksen työntekijäksi, eikä tätä mahdollisuutta saa rajoittaa kohtuuttomasti. Työsopimuslain mukaan vuokratyöntekijän ja henkilöstöpalveluyrityksen välisessä sopimuksessa ei saa rajoittaa työntekijän oikeutta solmia työsopimusta käyttäjäyrityksen kanssa vuokratyösuhteen päättymisen jälkeen.

Henkilöstöpalveluyritykset voivat kuitenkin sopia käyttäjäyrityksen kanssa rekrytointipalkkiosta, joka maksetaan, jos vuokratyöntekijä siirtyy käyttäjäyrityksen palvelukseen. Tämä on yleinen käytäntö alalla ja korvaa henkilöstöpalveluyritykselle rekrytoinnista aiheutuneet kustannukset. Palkkion suuruus ja maksuvelvollisuuden kesto vaihtelevat sopimuksittain.

Rekrytointikielto käyttäjäyrityksen ja henkilöstöpalveluyrityksen välillä on yleensä määräaikainen. Tyypillisesti se kestää 3-6 kuukautta vuokratyösuhteen alkamisesta tai tietyn tuntimäärän täyttymiseen asti. Tämän jälkeen työntekijän palkkaaminen ilman rekrytointipalkkiota on mahdollista.

Kilpailukieltosopimukset ovat vuokratyössä harvinaisia ja niiden käyttöä on rajoitettu lainsäädännöllä. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain erityisen painavasta syystä, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Tavallisissa vuokratyösuhteissa tällaisia syitä harvoin on.

Käytännön toimintatapoja työntekijän siirtymisessä käyttäjäyrityksen palvelukseen:

  • Työntekijä voi ilmaista kiinnostuksensa vakituiseen työhön käyttäjäyrityksessä
  • Käyttäjäyritys voi tiedustella mahdollisuutta palkata vuokratyöntekijä suoraan
  • Henkilöstöpalveluyritys voi tarjota ns. ”try and hire” -mallia, jossa työntekijä aloittaa vuokratyöntekijänä ja siirtyy myöhemmin käyttäjäyrityksen työntekijäksi
  • Siirtymisestä sovitaan kaikkien kolmen osapuolen kesken avoimesti

Vuokratyö toimii usein väylänä vakituiseen työsuhteeseen. Se antaa sekä työntekijälle että käyttäjäyritykselle mahdollisuuden tutustua toisiinsa ennen pysyvämmän työsuhteen solmimista. Monille vuokratyö on ollut tärkeä ponnahduslauta työuralla etenemiseen.

Työntekijän kannattaa aina tutustua työsopimuksensa ehtoihin ja keskustella avoimesti mahdollisuuksista siirtyä käyttäjäyrityksen palvelukseen, jos tämä kiinnostaa. Hyvä henkilöstöpalveluyritys tukee työntekijän urakehitystä, vaikka se tarkoittaisi siirtymistä pois vuokratyösuhteesta.