Työnhakijan kannattaa olla yhteydessä rekrytoijaan harkitusti ja sopivalla tiheydellä työnhakuprosessin aikana. Optimaalinen yhteydenotto ajoittuu yleensä 1–2 viikon päähän hakemuksen jättämisestä, jonka jälkeen yhteydenpitoa jatketaan 2–3 viikon välein. Aktiivinen mutta kohtuullinen seuranta osoittaa aitoa kiinnostusta työpaikkaa kohtaan ja auttaa pitämään työnhakijan mielessä rekrytoinnin aikana.
Kuinka pian työnhakijan tulisi ottaa yhteyttä rekrytoijaan hakemuksen jättämisen jälkeen?
Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä 1–2 viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä. Tämä aikaväli antaa rekrytoijalle riittävästi aikaa käydä läpi saapuneita hakemuksia ja aloittaa karsintaprosessin. Liian nopea yhteydenotto voi vaikuttaa kärsimättömältä, kun taas liian pitkä odotus saattaa antaa vaikutelman välinpitämättömyydestä.
Kiireellisissä rekrytoinneissa, kuten määräaikaisissa sijaisuuksissa tai kesätyöpaikoissa, yhteydenotto voi tapahtua jo viikon kuluttua. Vaativammissa asiantuntijatehtävissä rekrytoijat odottavat usein pidempää harkinta-aikaa, joten kahden viikon odotus on sopiva.
Henkilöstöpalveluyrityksen näkökulmasta aktiivinen mutta asiallinen yhteydenotto kertoo työnhakijan motivaatiosta. Rekrytoijat arvostavat hakijoita, jotka osoittavat aitoa kiinnostusta ja seuraavat työnhakuprosessin etenemistä ammattimaisesti.
Mikä on sopiva väli yhteydenottojen välillä työnhakuprosessin aikana?
Yhteydenottojen välillä tulisi olla 2–3 viikon tauko normaalissa rekrytointiprosessissa. Tämä rytmi pitää työnhakijan mielessä ilman, että yhteydenpito muuttuu häiritseväksi. Liian tiheä yhteydenpito voi kuormittaa rekrytoijaa ja antaa hakijasta negatiivisen kuvan.
Prosessin eri vaiheissa yhteydenpidon tiheys voi vaihdella. Alkuvaiheessa riittää yksi seurantayhteydenotto, mutta haastattelujen jälkeen työnhakija voi olla yhteydessä hieman aktiivisemmin. Jos rekrytoija on ilmoittanut tietyn aikataulun päätöksenteolle, sitä kannattaa kunnioittaa ja ottaa yhteyttä vasta määräajan jälkeen.
Pitkissä rekrytointiprosesseissa, jotka kestävät useita kuukausia, yhteydenotto kerran kuukaudessa on sopiva. Tärkeintä on lukea tilannetta ja mukautua rekrytoijan antamiin viesteihin prosessin etenemisestä.
Millä tavoin työnhakijan kannattaa olla yhteydessä rekrytoijaan eri tilanteissa?
Sähköposti on ensisijainen viestintäväline useimmissa työnhakutilanteissa. Se on ammattimainen, dokumentoitu ja antaa rekrytoijalle mahdollisuuden vastata hänelle sopivana ajankohtana. Sähköpostissa tulee olla selkeä aihe, kohtelias sävy sekä lyhyt ja asiallinen viesti.
Puhelinsoitto sopii tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeaa selvitystä tai kun rekrytoija on itse pyytänyt puhelinkontaktia. Soittaminen on tehokasta erityisesti henkilöstövuokrausalan tehtävissä, joissa rekrytointi tapahtuu nopealla aikataululla. Puhelu kannattaa ajoittaa arkipäivien toimistoaikaan.
Henkilökohtainen tapaaminen tai käynti toimistolla sopii lähinnä tilanteisiin, joista on sovittu etukäteen, tai kun kyse on spontaanista työnhausta. Monilla henkilöstöpalveluyrityksillä on mahdollisuus walk in -tapaamisiin, mutta etukäteen sovittu aika on aina parempi vaihtoehto.
LinkedIn-viestit voivat olla hyödyllisiä verkostoitumisessa ja suorarekrytoinnissa, erityisesti asiantuntijatehtävissä. Sosiaalisen median kautta tapahtuva yhteydenotto vaatii erityistä hienotunteisuutta ja ammattimaista lähestymistapaa.
Onnistunut yhteydenpito rekrytoijaan perustuu oikeaan ajoitukseen, sopivaan viestintäkanavaan ja ammattimaiseen lähestymistapaan. Työnhakuprosessi on vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet hyötyvät selkeästä ja säännöllisestä viestinnästä. Muista, että rekrytoijat ovat työnhakijan puolella ja haluavat löytää oikean henkilön avoimeen tehtävään.